Meni maku

Olkifedora: Juteltiin eilen kahvin ääressä existä ja siitä, miten kun on yli jostain, niin on niin totaalisen yli, että alkaa huomata exästä outoja piirteitä. Miten sen juoksu on tollasta köpöttelyä? Oliks se ennenkin? Oliko se meidän suhteenkin aikana noin kyvytön tekemään päätöksiä ja pitämään niistä kiinni?

Harsohattu: Mulla meni lopullisesti maku yhteen tyyppiin, kun näin, miten se tanssii: niinku pikkutyttö olis vetäny villasukkahousuja jalkaan. Hrrr... Ja sit kerran meni rispaantuneista farkunlahkeista. Rumista kengistä monta kertaa. Kun naisella menee maku, se menee niinku TOTAALISESTI. Ja ulottuu just tommosiin pikkumaisiin yksityiskohtiin. Vaikee kuvitella, että mies havahtuis exästään, että onksillä aina ollut noin paksut nilkat, hyhhh disgusting. VAI??!

Heinähattu: Tanssiva villasukkahousutyttö - ihan paras! :D Mut joo, näin kanssa yhtä exääni ja kauhistuin: oliks se noin vetelä ja veltto silloinkin? Se valu paikalle kuin löysäksi vettynyt spagetti! Teki mieli ravistella ja huutaa, että ota nyt joku RYHTI ittees! Mut kyl mä luulen, että näitä kauhistuksia käy miehillekin. "Ei perkele mitä hirnumista toi sen nauru on!"

Olkifedora: Miehet, avautukaatten! Mihin hämmästyttävään piirteeseen olette havahtuneet exän kohdatessanne?

Harsohattu: (Apua, haluanksmä tietää.)

Juuei näin.

Ihana parisuhdearki

Harsohattu: Tämä Buutsimies pyysi ulos. Alkaakohan sen parisuhdearki harmaantua.

Olkifedora: Sen hehkutusstatuksilta menee kyllä pohja.

Heinähattu: Mun epäilykset herää niistä facebookhehkutuksista. Mitä sitä tykkäämistäs siellä kuulutat. Mee, halaa ja pussaa! Vai onks tää kateellisen panettelua? Eiku ei ole. Oksentaisin siirappia!!

Harsohattu: Onks miehet oikeesti noin petollisia. Vai mikä se sana ois.

Olkifedora: Itsensä ja perheensä pahin vihollinen? Sitäkö hait? Oman onnensa pahin vihollinen.

Harsohattu: Että samaan aikaan yhtä totta ovat "ihana parisuhdearki" ja "kiva nusaista vieraita mimmejä". Että noilla kahdella asialla ei ole suhdetta toisiinsa, mitään moraalista dissonanssia.

Olkifedora: Niin, näkeekö mies noi erillisinä asioina? Ettei ne vaikuta toisiinsa? No, jos vaimo on samaa mieltä, niin sitten se ei ole pois perhe-elämältä.

Harsohattu: Niin-PÄ. Krö-HÖM.

Heinähattu: Ehkä toi on hänen näkökulmasta onnen maksimointia? Mutta se ehdottaa aina julkista näkemistä - siinä ois sitten waynescoffeet rintamuksilla, kun vaimo paukkais paikalle.

Drinkki, tuo tiedustelurobotti

Heinähattu: Oltiin kaverin kanssa baarissa. Kaksi saksalaista miestä tuli juttusille ja aika pian tarjosivat meille drinksut. Ööö, voiks siitä vaan lähtee drinkero kädessä meneen?

Harsohattu: Pojat, jotka tarjoaa drinkin ennenku on kunnolla tutustuttu, on plim-plom. Kukaan hyvä tyyppi ei OSTA toisen huomiota tolleen. Ei tee muhun vaikutusta. Jos joku tuntematon tarjoaa, mä kieltäydyn. Ajattelen, että tuntuis oudolta ottaa drinkero vastaan ja lähtee JA oudolta ottaa drinkero ja jäädä. Mitä te teitte?

Heinähattu: Me jäätiin ja juotiin :) Mutta sitten tuli pakottava tarve tilata äkkiä niille juomat meidän piikkiin. Suomalaiset!! Ettei kato jää niin ku velaksi, tai tule törppö hyväksikäyttäjäolo. Puhuttiin jälkeenpäin, että mitä helvettiä, miks ollaan näin juntteja. Ehkä drinkki voi olla myös ujomman tyypin tapa tehdä aloite? Mutta aina siinä tulee kiusallinen olo, että mitäköhän tuo multa nyt odottaa.

Olkifedora: Katsokaapas mitä mentalisti Henrik Fexeuksen mielestä drinkki viestittää:

"Paras tapa osoittaa, että sinulla ei ole mitään tarjottavaa, on ostaa ihastuksesi kohteelle drinkki. Se on kuin sanoisi: Olen niin tylsä, että minun on ostettava huomiosi rahalla."

Oletteko samaa mieltä? Mites ne saksalaiset?

Harsohattu: Wooooord! Mun sääntö: drinkki tuntemattomalta lähestyjältä nou, tutulta lähestyjältä jees.

Heinähattu: No täähän avas asiaa! Sakemannit oli niin tylsiä, että otsa ois kopsahtanut tiskiin ellei musiikki ois pistänyt vipinää kinttuihin. Tosin drinkero vois toimia, jos se ois jotenkin persoonallinen. Esim. Harsohattuun vois toimia snapsi pienellä tonttulakilla :D

Harsohattu: Aaaaaa, vanha kunnon joulusnapsi! Siis jhhhoulusshhhnapss! Toimii!

Olkifedora: Voiko muuten miehelle lähettää juoman? Meidän pitää testata tämä!

Kukkuluuruu-miehet

Heinähattu: Moi, mitä kuuluu? Siis mikä mies aloittaa keskustelun näin? Missä on mielikuvitus ja omaperäisyys? Deittisivuilla on näitä kukkuluuruu-törppöjä tsiljoona.

Harsohattu: WORD, beibi. Dorkuuden merkki. Laittaa homma toisen vastuulle. Silleen "ota koppi, en halua ottaa riskiä tässä meidän kommunikointitsydeemissä, sanossä jotain, niin en tuu tehneeks jotain virhettä". Eiku hei, tää on hirvein kukkuluuruu-tyyppi (ja näitähän muuten ON): joka laittaa deittisivustolla että "vaikutat kiinnostavalta/mukavalta/söpöltä (perkele!), haluaisitko tutustua?" Toki. Odota, hinkutan vain ensin tällä ruosteisella partaterällä valtimoni auki.

Olkifedora: Huh huh, aika tiukkaa tekstiä. Miesreppanat. Eli teidät pitää saada koukkuun heti ekalla replalla? Millasia avauksia teillä sitten on?

Heinähattu: En mä parisuhteessakaan sietänyt mitä kuuluu -kysymystä. Älä yritä päästä liian helpolla, äläkä päästä mua liian helpolla!! Sama kuin tehtäistkö tänään jotain kivaa? Johoo - minä, kivaa, johoo!!! Mutta ehdota toki mitä kivaa äläkä pidä mua jonain tapahtuma-automaattina.

Harsohattu: Itse asiassa mut voi kyllä saada koukkuun ekalla replalla. Jossain deittisivuston profiilissaan jos vaikka heittäis jonkun täkyn, että tykkään Muppet Show'sta, niin jollain Mana Mana -viittauksella *PING kiinnostus*. Kertoo, että ollaan samalla karttalehdellä tässä. Ja kyllä mä yritän jotain samaa briljeerausta, jos vastaan jollekin. (Paitsi jos se on palomies. Sit mä oon et "öööööö, mitä kuuluu, vaikutat kiinnostavalta, tutustutaan, kukkuluuruu". Ehe-ehe.)

                           "Mä laitan tähän että 'olet söpö, haluaisin tutustua sinuun'. Kyä ny natsaa!"

Keitä me ollaan?

Harsohattu: Jos teidän pitäis jotenkin kuvata itteänne, mitä se ois? Mä nyt kiteytän näin: intohimo plus tiheä ja nopea tulen-tästä-pöydän-yli-energia. Mä aloin miettiä tätä siksi, koska tajusin, että ihastun aina tyyppeihin, joiden energiat on vahvemmat kun mulla.

Olkifedora: Nimimerkin keksiminen tuotti tuskaa, niin kysyin (tietty!) työkaverilta. Jos olisin hattu, mikä hattu olisin? Vastaus tuli nopeasti: beach fedora, koska se on jämäkkä ja rento. Allekirjoitan tuon täysin. Ja mä rakastan rantaelämää! Auringon lämpö iholla rauhoittaa mua. Tai ne lihaksikkaat miehet rantasortseissaan. Jompikumpi.

Harsohattu: Mjoo... lihaksikkaan miehen lämpö rauhoittaa iholla... Eiku!

Heinähattu: Heinähattuus on osittain henkinen hattu, maalaisflikka kun oon. Mutta oonhan mä myös tästä porukasta se, joka askartelee paskartelee, herää aamulla kuudelta ja maalaa seinän, kun ei muuta keksi ja leipoo kaikkea minkä voi laittaa tikun nokkaan. Eli se, jolle hyväntahtoisesti (?) pyöritellään silmiä. Mitä Harson (harasoo!!) pöydän yli tulemisiin tulee, niin siinä vauhdissa tippuu hattu ja pari muutakin vaatekappaletta.

Harsohattu: Niin erilaisia, niin samanlaisia. Ihan paras tiimi.


    Lierit vinossa, asenne kohdillaan.

Harmaameleeratut collegehousut

Olkifedora: Hey hey, how you doin'! Joku noissa harmaameleeratuissa collegehousuissa on, ne vetää mua magneetin lailla puoleensa. Anna mä tuun lähelle.

Heinähattu: Anna mä kokeilen onko sulla taskuissa jotain!!! Toudellakin alkaa lieri vipattaa!

Harsohattu: Aiiiiku pehmeet... eiku oho, ei ollu pehmee tästä kohtaa.

Heinähattu: Tänään oli kassajonossa meleerattu peffa edessä. Ja oli muuten samaa soijamaitoa korissa ku mulla. "Hei, onko sullakin laktoosivamma? Alakko olee?" Mutta siis - miks tommoset lökärit toimii?

Olkifedora: Meleerattu peffa ja laktoosivamma. Meni fiilis. Heippa.

Harsohattu: Vammainen laktoosipeffa... Mut pannaas vielä yks:



Harsohattu: Aijjaiku verenpaine laskee, mutta leposyke nousee.

Konvehtimiehet

Heinähattu: Konvehtimies (=nätti kääre, mutta sisältä öklön makuinen punssikarkki) ehdotti taas näkemistä. Vuodesta -95 oon kerta vuoteen käynyt kattomassa oisko laaksoon tullut muitakin muumeja. Ei ole. Mitä miehen tuhlausta! Olis reipas askel, lihakset (pitkät ja linjakkaat) oikeissa kohdissa ja niiiiin nätti naama. Mutta älä pliis puhu mitään!!

Harsohattu: Tää on jännä. Tapasin perjantaina yhden tyypin. Se tuli huoneeseen, olin että HEIIIPÄ HEIIII, sitten meidät esiteltiin, tajusin, ettei oo viksu. Heti pläts, siis niin pläts. Maku menee, moido. Pystyttekste erottelemaan noi jutut? Oliks muuten Iskelmämies Olkifedoran konvehtimies? Mitä Heinähattu vastasi Konvehdille? Käytkö taas laskees muumit?

Olkifedora: Oli kyllä. Iskelmämies oli just sitä, mitä luulin haluavani. Pitkä, komea, lihaksikas. Syvä ääni, huoliteltu olemus, vastustamaton harmaameleeratuissa ♥ Keskustelut ei ollu briljantteja tai lennokkaita, mutta kemiaa riitti. Hyvin perso huomiolle ja niin keskittynyt puleeraamaan vain pintaa, että sisus on alkanu haiskahtaa. Se, että hän saa huomiota niin helposti, on tehny Iskelmämiehestä itsekeskeisen elämässä ja sängyssä. Mutta hetki elettiin ihanan kahdenkeskisen kuplan sisällä ja nautittiin toisistamme.

Heinähattu: Mun Konvehti lähti maailmalle kahdeksi kuukaudeksi. Mutta lähettää kyllä usein kukkuluuruu-viestejä. Yhdistyy siis konvehtius ja kukkuus. Aikamoinen kääryles! Eikös Iskelmämies käyttänyt ihan naamakreemejäkin?

Olkifedora: Naamakreemiä, ripset on värjätty, käy parturissa 3 viikon välein leikkauttamassa ja värjäämässä hiukset... Joo, joo, mä näen noi silmienpyörittelyt ja kysymysmerkit, mutta se oli niin nätti!!!

Harsohattu: Niin, I knooow, nätti... Mut hei mä kuulostan jeesukselta, mutta ilmeisesti te pystytte sulkemaan korvat miehen tyhmyydeltä? Siis jos on TOOSI nätti naama tai hirmu vetävä askel. Tehän ajattelette tässä ku miehet bimboista.


   Mies kuin petollinen punssikonvehti.